Aloitteita ja kannanottoja


HSL:n hallitukselle kannanotto vyöhykejaosta ja matkalippujen hinnoista

Tiedoksi:Helsingin kaupungihallitukselle,Helsingin sote-lautakunnalle, Helsingin vanhusneuvostolle

Helsingin seudun liikenne ollaan jakamassa vyöhykkeisiin, joiden perusteella määräytyvät matkalippujen hinnat.

HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan Helsingissä kertalipun hinta nousisi 2,20 eurosta 2,80 euroon eli 27%. Samalla poistuisi ratikkalippu, jonka osalta hinnan korotus on vielä suurempi, peräti 65% . Kausilipuissa hinnan korotus olisi 9%, mutta uusi vuosilippu olisi jopa edullisempi kuin nykyinen kausilippu.

Useimmat eläkeläiset käyttävät arvolippua/kertalippua, koska harva eläkeläinen käyttää niin paljon liikennevälineitä, että kausilippu olisi tarkoituksenmukainen. Julkinen liikenne on eläkeläiselle tärkeä palvelu, jotta hän pääsee hoitamaan välttämättömiä asioitaan ja huolehtimaan läheisistään sekä osallistumaan yhteisten asioiden hoitamiseen, kulttuuri- ja liikuntatoimintaan sekä vapaaehtoistyöhön.

Kovimmin lippujen hintojen korotukset koskisivat pienituloisiin eläkeläisiin. Kansaneläkkeitä ei ole viime vuosina nostettu edes kuluttajahintaindeksin mukaisesti, mutta nyt HSL nostaisi matkalippujen hintoja Helsingissä 27% ja enemmänkin. Pidämme tällaista korotusta kohtuuttomana, ja vetoamme HSL:n hallitukseen, jotta korotuksista luovuttaisiin ja eläkeläisille olisi alennetut hinnat. Suunniteltu eläkeläisalennus klo 9 – 14 ei vastaa eläkeläisten todellisia liikkumistarpeita.

Koska ratikkamatkat tehdään vain yhden vyöhykkeen alueella, tulisi edullisempi ratikkalippu säilyttää.

Rollaattorin kanssa kulkeville matkojen pitäisi olla maksuttomia vastaavasti kuin lastenvaunuja kuljettaville.

Helsingissä 25.9.2018

Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry

____________________________________________________________

Mirja Arajärvi, puheenjohtajaSirkka Kuivala, varapuheenjohtaja

HSL:n uuden reittioppaan kritiikkiä, kirje

Helsingin Seudun Liikenne HSL 23.1.2018

Kirjaamo
Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristölautakunta

Asia: HSL:n uusi reittiopas

HSL:n uusi reittiopas on kovasti hankala ja vaikea ikäihmisten ja muidenkin ei-niin-tietoteknisesti orientoituneiden kansalaisten kannalta.

Uusi Reittiopas toimii vanhaan reitioppaaseen verrattuna aivan eri filosofialla, se on keskeneräinen, toiminnassa on paljon virheitä, sisällössä puutteita mutta ennen kaikkea Uusi Reittiopas on momutkainen käyttää (tarkenpi puute- ja ongelmaluettelo liitteenä).

HSL:n runkolinja-ajattelu ja runsaat linjastomuutokset tekevät reittiooppaasta entistä tärkeämmän välineen, jota kaikkien on pystyttävä tasapuolisesti käyttämään ilman tietoteknistä erityisosaamista.

Ikääntyneemmät kansalaiset eivät vastusta sitä, että HSL pyrkii teknisesti nykyaikaiseen kaikilla tietoteknisillä alustoilla toimivaan ratkaisuun mutta samaan aikaan on huomioitava suuren asiakasmäärän vaikeudet suoriutua viimeisimmän tekniikan ja viimeisimpien trendien vaatimista toimintatavoista. Muutama viikko sitten julkaistun tutkimuksen mukaan Suomessa on n. miljoona (1 000 000) tietoteknisiltä taidoiltaan vaikeuksissa olevaa ihmistä. Tämä miljoonan kansalaisen joukko ei koostu pelkästään senioreista vaan eri syistä Uuden Reittioppaan kanssa on vaikeuksissa suuri määrä myös nuorempia kansalaisia. Kaikkien on kuitenkin päästävä käyttämään sujuvasti ja luotettavasti yhteisiä joukkoliikennepalveluja. Edellä mainitulle ryhmälle ei usein edes ole tosiasiallista vaihtoehtoa joukkoliikennettä korvaamaan.

Useat ikääntyneet kansalaiset käyttävät reittiopasta ilman vaatimusta reaaliaikaisuudesta koti-PC-koneeltaan. Uusi Reittiopas on erityisen hankala PC-laitteistolla käytettynä.

Asiakaspalvelunne ilmoittaa, etteivät he vastaa lainkaan Uutta Reittiopasta koskeviin kysymyksiin tai ehdotuksiin ja kehoittavat tutkimaan jotain vastaustietokantaa. Tietokanta on kasvanut niin laajaksi, että vaatimus siitä, että asiakkaanne käyttää loppupäivän kannan tutkimiseen, on kohtuuton. Asikaspalvelunne tilanne ja automaattivastaus todistavat, että Uusi Reitiopas on kaikkinensa suurissa vaikeuksissa. Myös useissa viimeaikaisissa asiakastilaisuuksissa ovat HSL:n omatkin työntekijät ilmaisseet ihmettelynsä Uuden Reittioppaan tilanteesta, kun eivät ole osanneet mitenkään positiivisesti kommentoida yleisön tiedusteluja Uudesta Reittioppaasta.

Tilanteen korjaaminen

Vaatimuksena on joko vanhan reittioppaan pikainen palauttaminen käyttöön tai yksinkertaisen ja helppokäyttöisen rinnakkaisversion luominen niitä varten, jotka eivät nykyisen Uuden Reittioppaan kanssa selviä.

Vastaavanlaisen rinnakkaisversion senioreille on juuri äsken avannut mm. Helsingin kaupunki perustamalla erityiset Seniorisivut verkkosivuilleen eli esimerkkejä tallaisesta toimintatavasta ja ajattelusta jo löytyy.

Helsingissä 23.1.2018

Eläkeläisten Helsingin aluejärjestö ry

_________________________ ______________________

Mirja Arajärvi, puheenjohtaja Eija Loukoila, sihteeri

Jakomäen Eläkeläiset ry
Kaarelan Eläkeläiset ry
Kallion – Vallilan Eläkeläiset ry
Kontulan Eläkeläiset ry
Laajasalon Eläkeläiset ry
Malmin Eläkeläiset ry
Myllypuron Eläkeläiset ry
Pihlajamäki-Pihlajiston Eläkeläiset ry
Tapulin Eläkeläiset ry
Vartiokylän Eläkeläiset ry
LIITE: Tarkempi ongelmaluettelo

Reittiopas on liian monimutkainen käyttää

Reittiopas on tehty liikkuvalle nykynuorelle reaaliajassa toimivaksi.

Ikääntyneiden kannalta tämä kuitenkin tekee reittioppaan liian monimutkaiseksi tarpeeseen ja osaamistasoon verrattuna. Reaaliaikaisuudesta johtuen reittioppaassa on liikaa toimintoja ja liian paljon itsesäädettäviä paramerejä, jotka eivät edes pysy paikoillaan seuraavaan käyttökertaan. Parametrejä on vaikea ymmärtää edes sanallisesti saatikka toiminnallisesti. Parametrien kuvakkeet ovat myös omituisia eivätkä kerro mitään suurelle osalle käyttäjiä.

Reittioppaan oletusarvot

Vanha reittiopas antoi ilman ongelmia heti ensimmäisenä vaihtoehtona täysin järkevät yhteydet, mutta Uusi Reittiopas lähettää herkästi kävelemään monta kilometriä. Tämä ei käy ikääntyneelle rollaattoria käyttävälle tai lastenvaujen kanssa liikkeellä olevalle nuorellekaan.

Esimerkiksi matkan Porvoonkatu 21 - Työpajankatu 14 (uusi terveysasema) yksi päävaihtoehdoista tarjoaa kävelyä 1,7 km vaikka ehdotettuun matkaan sisältyy myös osuus raitiolinjalla 1.

Osoitteesta Siilitie 13 matkalla Kalasataman terveysasemalle uusi Reittiopas ehdottaa kävelyä yhteensä 1,3 km.

Oletusarvojen säätäminen itselleen sopivaksi vaihtojen sujuvoittamiseksi ja kävelyn minimoimiseksi on monimutkaista ja käytetty kieli lähes mahdotonta ymmärtää.

Lähtöosoitteeksi annettaessa Porvoonkatu 21 Helsinki saa valikon, jossa on valittavina myös Vanha Porvoontie, Porvarintie, Porolahti, Porvoonväylä ja Porttitie. Vähemmästäkin suuri osa käyttäjistä luulee tehneensä kaiken väärin.

Reittoppaassa on aivan liian paljon virheitä

Reittiopas toimii liian usein väärin, mikä asettaa tietoteknisesti vähäisemmällä kokemuksella olevat kansalaiset liian vaikean tehtäväratkaisun eteen. HSL on tietoisesti valinnut versioivan kehitystavan, jossa toivotaan käyttäjien testaavan toimintoja ja reittiopasta kehitetään palautteen perusteella. Tämä ei ole sopivaa ikääntyneille käyttäjille, jotka ensimäisenä olettavat, että he itse ovat tumpeloineet ja luopuvat koko reittioppaan käytöstä.

Karttapohja OpenStreetMap on ongelmallinen

Kartaksi on tietoisesti valittu avoimin rajapinnoin oleva kartta, joka kehittyy jatkuvasti palautteen kautta. Tästä aiheutuu ongelma, että kartta ei tunne Helsingin paikkoja, ei edes kaikkia katuja ja kujia. Kartta ei esim. tunne uutta Kalasataman terveyskeskusta. Käytetty karttapohja on myös vaikealukuinen ja vaikea hahmottaa. Senioriväestö ei tällaista avoimen rajapinnan toimintatapaa tunne ja olettaa jälleen itse tehneensä virheen kun haettua paikkaa ei löydy.

Reittioppaasta ei saa listattavaa pysäkkikohtaista aikataulua

Uudessa Reittioppaassa ei ole toimintoa, josta voi listata oman lähipysäkkinsä ohitusaikataulun samassa muodossa kuin pysäkeillä on. Vanhassa reittioppaassa tämä oli yksi perustoiminnoista. Nyt saa listauksen kyllä, mutta jokaiselle vuoden päivälle erikseen. Mainittu listaus on monelle käyttäjälle ainoa apu, minkä hän reittioppaasta pääsääntöisesti tarvitsee.

Reittiopas ottaa päiväyksen käyttäjän päätelaitteesta

Uusi Reittiopas muodostaa käyttämänsä päiväyksen käyttäjän päätelaitteelta ja ilmoittelee sen mukaisia aikatauluja. Käyttäjän päätelaitteen päivämäärä ja kellonaika eivät todellakaan ole aina ajan tasalla (tosin reaaliaikaiset älypuhelimet yleensä ovat mutta kotona olevat PC-koneet eivät). Reittioppaan on toimittava myös PC laitteilla ongelmitta myös päivämäärän ja kellonajan suhteen, jotka ovat otettava verkosta, ei yksilölliseltä päätelaitteelta.

Suurin osa asiakkaiden käytössä olevista toimivista tietojärjestelmistä, esim. Finnkino, osaa hakea ajan verkosta tai sovelluksesta ilman ongelmia.

Suosikkipysäkit ja paikannus

Jos erehtyy PC-laitteella muodostamaan omat suosikkipysäkkilistansa eikä anna sovelluksen paikantaa PC-laitteen sijaintia, on suurissa vaikeuksissa. Halutun matkan saaminen ehdotukseksi on tällaisessa tapauksessa monen mutkan takana. Voitte sanoa, että järjestelmää on tällöin käytetty väärin mutta oikeasti tällaisen tilanteen hallinnan osaaminen on liian vaikea tehtävä tavalliselle tietoteknistä erityisosaamista hallitsemattomalle käyttäjälle. Tilanteen monimutkaisuus johtunee sovelluksen reaaliaika- ja reaalipaikka vaatimuksesta.

Puute- ja virhelistausta voi jatkaa loputtomiin mutta se ei liene tarkoituksenmukaista.

Julkilausuma kansaneläkkeiden leikkaamisesta

Irvokas 100-vuotislahja eläkeläisille

Hallituksen esityksen mukaisesti kansaneläkettä ja takuueläkettä on leikattu tämän vuoden alusta lähtien 0,85%:lla. Leikkaus kohdistuu pienituloisiin eläkeläisiin, yli 600 000 henkilöön. Raskaimmin tämä leikkaus iskee niihin noin 100 000 henkilöön, jotka saavat vain Kelan eläkettä. Leikkauksia ei voida perustella valtiontalouden huonolla tilanteella, koska toisaalta hyvätuloisten verotusta on ollut varaa keventää.

Samalla on leikattu kakkostyypin diabeteksen lääkkeiden korvaus 100%:sta 65%:iin. Leikkaus koskee noin 300 000 henkilöä, joista suurin osa on vanhoja. Toisaalta makeisvero on poistettu, mikä vähentää valtion verotuloja ja lisää väestön sairastumisriskiä.

Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö tuomitsee hallituksen julman politiikan, joka kärjistää yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja lisää köyhien ja sairaiden vaikeuksia. Meillä on varaa parempaan Suomeen!

Helsingissä 5.1.2017

Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry

ALOITTEET ELÄKELÄISET RY:N 19. EDUSTAJAKOKOUKSELLE 2015

Aloite:

Esitämme valtakunnallisen vanhusasiamiehen viran ja toimiston perustamista sekä vanhusasiamiehen virkojen perustamista kuntiin.

Perustelut:

Vanhuspalvelulaki asettaa velvoitteita kunnille sekä vanhuspalveluita tuottaville yhteisöille ja yrityksille. Näiden velvoitteiden noudattamista valvomaan tarvitaan valtakunnallinen viranomainen, jotta vanhusten asema ja palvelut eivät riippuisi henkilön varallisuudesta tai maantieteellisestä sijainnista. Yksin asuvat muistisairaat vanhukset ovat erityisen haavoittuva ryhmä, ja heidän hoidossaan onkin ilmennyt paljon väärinkäytöksiä.

Aloite:

Sosiaali- ja terveydenhuollossa pitäisi painottaa nykyistä enemmän vanhusten sairauksien ja ongelmien ennalta ehkäisyä.

Perustelut:

On hyvin tiedossa, että sairauksien ja ongelmien syntyä voidaan ehkäistä mm. liikunnalla ja ruokavaliolla sekä henkisillä ja sosiaalisilla aktiviteeteilla. Yksinäisyys ja liikunnan puute huonontavat monen vanhuksen terveyttä. Esitämme, että sosiaali- ja terveydenhuollossa tulisi lisätä tukea tekijöihin, jotka edistävät ja ylläpitävät vanhusten terveyttä. Eläkeläisten omat järjestöt tekevät tärkeää ennalta ehkäisevää työtä, pääosin vapaaehtoistyönä, minkä vuoksi niille tulisi myöntää kohtuullista taloudellista tukea.

Aloite: Julkinen liikenne esteettömäksi ja edulliseksi

Perustelut: Julkinen liikenne on tärkeä palvelu, joka auttaa ylläpitämään vanhusten toimintakykyä. Liikennevälineiden tulisi olla mahdollisimman esteettömiä. Pyörätuolia tai rollaattoria käyttävillä tulisi olla samanlainen oikeus ilmaiseen matkaan kuin lastenvaunuja kuljettavilla. Taksiseteleitä tulisi olla saatavilla liikuntarajoitteisille sekä kaikille eläkeläisille sellaisilla seuduilla, joilla ei ole julkista liikennettä.

Aloite: Osa Eläkeläiset ry:n järjestämästä koulutuksesta tulisi järjestää Etelä-Suomessa.

Perustelu: Pitkät matkat lisäävät koulutukseen osallistumisen kustannuksia ja ajan käyttöä. Siksi koulutusta tulisi järjestää eri puolilla Suomea. Suuri osa jäsenistöä asuu Etelä-Suomessa.

Aloite: Eläkeläisten kulttuuri- ja retkeilypäivät tulisi järjestää eri vuosina kuin veteraanien kulttuurikilpailut.

Perustelut: Aktiivista kulttuuritoimintaa harrastaville yhdistyksille toiminta jakautuisi tasaisemmin eri vuosille, jos suuret kulttuuritapahtumat eivät kasautuisi samaan vuoteen.

---------------------------------------

Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestön syyskokous 20.11.2014

Lakiesitys rajoittaisi vanhusten pääsyä hoitoon

Hallitus on antanut lakiesityksen vanhuspalvelulain muuttamisesta siten, että iäkkään henkilön olisi entistä vaikeampi päästä pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Voimassaolevan lain mukaan iäkkään henkilön ”pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua”. Muutosesityksen mukaan ”Kunta voi vastata iäkkään henkilön palvelutarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet”. Iäkkään henkilön arvokas elämä ei enää nauttisi lain suojaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa sanotaan tosin kauniisti että, ”lakimuutoksella tuetaan iäkkäiden mahdollisuutta asua kotona”, mutta mitään lisäresursseja kotiin tuotaviin palveluihin ei esitetä. Päinvastoin lakiesityksen perusteluissa arvioidaan, että lainmuutos vähentäisi kuntien palvelujen kuluja suhteessa iäkkäiden asukkaiden määrään. Potilaiden ja Kelan kustannukset sen sijaan nousisivat.

Lakiesitys liittyy hallituksen pyrkimykseen vähentää vanhusten ympärivuorokautisia hoitopaikkoja ja siirtää vanhusten huollon painopistettä avopalveluihin ja omaishoitoon. Lakiesityksen mukaan kunnilla ei olisi enää harkintavaltaa, miten ne järjestävät kaikkein huonokuntoisimpien vanhusten hoidon.

Lakiesityksessä on luovuttu nykyisen lain ilmaisusta ”yksityiskoti tai muu kodinomainen asuinpaikka” ja puhutaan vain ”kodista”. Perusteluissa tosin selvitetään, että käsite ”koti” on ymmärrettävä laajasti ja voi tarkoittaa myös esim. perhehoitopaikkaa tai palveluasumisyksikköä. Vaarana kuitenkin on, että tätäkin tulkintaa tiukennetaan ja kevyempää palveluasumista vähennetään, kun laki ei siihen velvoita.

Esitetyt muutokset ovat selviä heikennyksiä nykyiseen lakiin, joka on ollut vasta runsaan vuoden voimassa. Muutoksia perustellaan mm. sillä, että kuntien palvelut ovat nyt hyvin eritasoisia. Tämä on varsin luonnollista, koska kunnat ovat monessa suhteessa erilaisia, ei vain väkiluvun vaan myös ikärakenteen, asumisolojen, palvelurakenteen ja etäisyyksien suhteen. Helsingissä suuria ongelmia aiheuttaa se, että merkittävän osan palveluista tuottaa yksityinen sektori, ja ne ovat hyvin kalliita. Lakiesitys kiristäisi kunnan tuottamia palveluja entisestään. Pakottaisiko se yhä enemmän vanhuksia turvautumaan yksityiseen sektoriin. Entä ne, joilla ei ole siihen varaa? Jätetäänkö heidät heitteille koteihinsa?

Lakimuutos vaikeuttaisi kaikkein huonokuntoisimpien vanhusten asemaa ja lisäisi kotihoidon henkilöstön ja omaishoitajien ennestäänkin ylenmääräistä työtaakkaa.

Eläkeläisten Helsingin aluejärjestö vaatii, että lainmuutosta ei hyväksytä. Vaikeasti muistisairailla tai hyvin huonokuntoisilla vanhuksilla pitää olla oikeus päästä pysyvään ympärivuorokautiseen hoitoon. Painetta laitoshoidon lisäämiseen voitaisiin vähitellen keventää kehittämällä palveluasumista ja muita vanhusten kuntoa ylläpitäviä palveluja.